Koiran loishäätösuositukset

koira

Vuonna 2006 julkaistiin suomalaisten koirien sisäloiskartoituksen tutkimustulokset. Koko maan laajuisessa tutkimuksessa kokonaisloisesiintyvyys oli 5.9 %. Koiria tutkimukseen osallistui 541. Yleisin löydös oli suolinkainen (Toxocara Canis, 3.1 %) ja seuraavaksi yleisin hakamato (Uncinaria Stenocephalica 2.6 %).

Aikuiselle kotikoiralle ulostetutkimukset ovat suositeltavin tapa selvittää lääkitystarve. Aluksi ulostetutkimuksia kannattaa tehdä tiuhemmin (riippuen koiran elintavoista ja riskitekijöistä 2-4 kertaa vuodessa). Toistuvien negatiivisten tulosten perusteella ulostetutkimusten tiheyttä voi harventaa jopa kerran vuodessa tapahtuvaksi, jos koiran elinolot pysyvät muuttumattomina.

Jos ulostenäytteitä ei tutkita, koira madotetaan ”sokkona” 2-4 kertaa vuodessa, riskitekijöistä riippuen. Loistartuntojen riskiä lisäävät mm. matkailu, metsästys, omatoiminen saalistus/raadonsyönti (myös barffaus jossain määrin), runsaat kontaktit muihin koiriin, ulosteiden syöminen, liikkuminen alueilla, joissa liikkuu paljon muita koiria (mm. koirapuistot/koirahoitolat).

Lemmikille, joka syö ulkona satunnaisesti ruohoa ja mustikoita, riittää todennäköisesti madotus kaksi kertaa vuodessa suolinkaisiin ja hakamatoihin tehoavalla matolääkkeellä. Näitäkin koiria on silti hyvä madottaa laajakirjoisella, myös heisimatoihin tehoavalla, matolääkkeellä esimerkiksi joka kolmas madotuskerta. Loistartuntojen riskin ollessa suurempi koira kannattaa madottaa laajakirjoisemmilla matolääkkeillä 4 kertaa vuodessa. Koirien iholle valeltavat reseptilääkkeet eivät tehoa heisimatoihin ja niitä käytetään perusmadotuksiin lähinnä koirille, joille matolääkkeen anto suun kautta ei onnistu.

Pennut suositellaan madotettavaksi 2,4,6,8 ja 10 viikon ikäisinä. Emokoira madotetaan samaan aikaan pentujen kanssa. Pennun ulostenäytteet voidaan tutkia matojen varalta 3 ja/tai 4 kk ikäisenä rokotusten yhteydessä ja päätellä näiden tulosten perusteella jatkolääkitystarve. Jos ulostenäytteitä ei tutkita, kannattaa pentu madottaa kuukauden välein puolen vuoden ikään asti (käytännössä noin 14, 18 ja 22 viikon ikäisenä) ja sen jälkeen arvioidun riskiprofiilin mukaan 2-4 krt vuodessa.

Matkailevan koiran lääkitykset on suunniteltava kohdemaan loistilanteen mukaan. Erityisesti pidempään ulkomailla koiran kanssa oleskeltaessa kannattaa heti varata aika paikalliselle eläinlääkäriasemalle, missä tiedetään kyseisen maan/alueen loistilanne parhaiten, riskiarviota ja lääkityksiä varten.

Metsästävälle koiralle kannattaa antaa heisimatolääkitys ainakin metsästyskauden alussa sekä metsästyskauden päätyttyä.

Kennelille voidaan laatia loiskontrollisuunnitelma ulostetutkimusten sekä riskiprofiilien perusteella.

Vihtivetissä ei tehdä ulostetutkimuksia, sillä klinikallamme ei ole ulostenäytteiden käsittelyä varten sopivaa välineistöä (vetokaappi). Koemme myös paremmaksi, että ulostenäytteet tutkii siihen koulutuksen saanut laboratorioalan ammattilainen, jolla on rutiinia tutkimuksen tekoon.

Lähetämme ulostenäytteet tutkittavaksi ulkopuoliseen laboratorioon (Movet, Kuopio). Näytteeksi lähetetään noin ruokalusikallinen ulostetta kolmelta eri ulostuskerralta. Näytettä ei tarvitse kerätä kolmena peräkkäisenä päivänä , vaan esim. kolmelta peräkkäiseltä ulostuskerralta. Näytteet kerätään alkuviikosta esim. minigrip-pussiin, jota säilytetään jääkaappilämpötilassa postitukseen asti. Ulostenäytteen tutkimus loistilanteen kartoitusta varten maksaa kauttamme 35 euroa. Jos asiakas rekisteröityy itse Movetin asiakkaaksi sekä tilaa ja maksaa tutkimuksen itse, on tutkimuksen hinta edullisempi (25,33 euroa). Tarvittavan lähetyskuoren voi myös tilata Movetista. Vastaus ohjataan suoraan asiakkaalle sähköpostitse. Mikäli asiakas haluaa hoitaa tilauksen ja maksun Vihtivetin kautta, tulee hänen ensin käydä klinikallamme hoitamassa tilaus sekä maksu. Tämän jälkeen asiakas saa vastaanotoltamme mukaansa näytekuoren sekä näytepussin, johon näytteet tulee kerätä. Asiakas toimittaa pakkauksen itse postiin.

Teksti: Eläinlääkäriasema Vihtivet