Lemmikin matkustusinfo, osa 2: Tartuntasairaudet Euroopassa

Lemmikin ollessa lähdössä mukaan lomamatkalle ulkomaille, tulee matka suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Ulkomailla esiintyviä tauteja vastaan lemmikki tulee suojata asianmukaisesti niin lemmikin oman terveyden kuin myös ihmisten terveyden vuoksi.

Hirviekinokokki

Hirviekinokkia on Suomessa ainakin hirvissä sekä poroissa. Koira voi saada tartunnan syömällä raakaa hirven tai poron keuhkoa tai maksaa ja loinen voi tarttua myös ihmisiin, jos tartunnan saaneen koiran ulostetta pääsee ihmisen ruokaan. Tartuntaa voidaan ehkäistä estämällä koiraa syömästä raakoja hirven tai poron sisäelimiä. Jos tämä ei onnistu, koira olisi syytä lääkitä pratsikvantelia sisältävällä matolääkkeellä n. kuukauden välein metsästyskauden aikana.

Myyräekinokokki

Myyräekinokokki on pääsääntöisesti koiraeläinten suolistossa elävä heisimatolaji. Myyräekinokokkia esiintyy lähes koko Keski-Euroopassa sekä myös Ruotsissa. Myyräekinokokkia ei vielä esiinny Suomessa, minkä takia kaikilta Suomeen tuotavilta koirilta vaaditaan loishäätö sitä vastaan.  

Ihmiseen tarttuessaan myyräekinokokki aiheuttaa nopeasti kuolemaan johtavia maksavaurioita.

Tartunta koiraan tapahtuu koiran syödessä loista kantavan jyrsijän ja ihmisiin, jos infektoituneen koiran ulostetta pääsee ruokaan kuten hirviekinokokissakin. Loisen Suomeen tulon ehkäisy on tärkeää juuri siksi, että se on huomattavan vaarallinen ihmisille. 

Heisimadon pääisäntänä toimii yleensä kettu tai naali, mahdollisesti myös koira tai kissa. Loinen vaatii elinkiertoonsa väli-isännän. Väli-isäntänä toimii tavallisesti jyrsijä, mutta myös ihminen voi toimia loisen väli-isäntänä. Väli-isäntä saa tartunnan ulosteen saastuttamasta vedestä tai marjoista.

Dirofilaria repens

Dirofilaria repens on hyttysten välityksellä leviävä mato, jota esiintyy jo mm. Virossa. Se voi aiheuttaa koiralle iho-oireita ja patteja. Ihmisellä se hakeutuu mielellään esimerkiksi silmään ja ihonalaiskudokseen. Ennaltaehkäisy eli hyttysiä karkoittavien valmisteiden käyttö on tärkeää matkustettaessa alueilla, joilla loista esiintyy. Lisäksi tartunnan ehkäisyyn (vaikka hyttynen pääsisikin imemään) on olemassa paikallisvaleluliuoksia, joita kannattaa käyttää loisen esiintymisalueella oleskelun ajan ja vielä laittaa viimeinen n. 28 pvää Suomeen saapumisen jälkeen. Tartuntaa ehkäisevät lääkkeet ovat reseptivalmisteita, joten käynti eläinlääkärillä on tarpeen ennen matkaa ja pitkän matkan kyseessä ollessa voi joutua uusimaan reseptiä paikallisella eläinlääkärillä.

Sydänmato

Dirofilaria immitis eli sydänmato esiintyy Amerikassa, Autraliassa sekä Etelä-Euroopan maissa. Tartuntoja on tavattu myös Saksassa, Alankomaissa sekä Britanniassa. Sydänmato on sisäloinen, joka tarttuu hyttysen piston välityksellä. Sydänmatotartunnan oireet alkavat usein vasta vuosien kuluttua tartunnasta ja kehittyvät usein hitaasti. Oireita ovat muun muassa krooninen yskä, hengitysvaikeudet, huonokuntoisuus ja väsyminen. Sydänmato voi johtaa sydänvian kehittymiseen ja jopa äkkikuolemiin. Sairaus on yleisempi koirilla kuin kissoilla. Aikuisten sydänmatojen häätäminen on vaikeaa, sillä keuhkoissa ja sydämessä elävät madot aiheuttavat kuollessaan hengenvaarallisia oireita. Sydänmatoalueelle matkustava lemmikki on tärkeää estolääkitä tartunnan ennaltaehkäisemiseksi.

Punkit

Punkit aiheuttavat lemmikeille paikallisia ihomuutoksia ja voimakkaissa tartunnoissa mahdollisesti anemiaa. Punkkien suurin kliininen merkitys liittyy niiden kykyyn toimia monien infektiotautien vektorina eli levittäjänä. Suomen luonnossa esiintyy runsaasti puutiaisia ja siperianpuutiaisia. Pohjoisessa punkit talvehtivat pakkaskauden yli, mutta Keski- ja Etelä-Euroopassa punkkikausi kestää läpi vuoden. Lue lisää punkeista

Matkustavien koirien riesana ovat kotoisten punkkien lisäksi ruskea koirapunkki ja suopunkki. Suopunkkia esiintyy Keski-Euroopassa. Se on merkittävä babesioosin levittäjä ja voi levittää myös borrelioosia. Matkaileva lemmikki on syytä estolääkitä punkkien varalta ja lisäksi tarkistaa punkkien varalta päivittäin. Ruskea koirapunkki on ilmeisesti mailman laajimmalle levinnyt puutiainen, Euroopassa sitä esiintyy erityisesti Välimeren maissa. Ruskea koirapunkki on sopeutunut lämpimään ja kuivuuteen ja pärjää hyvin myös sisätiloissa. Sisätiloissa koirapunkki on aktiivinen ympäri vuoden. Verta imevät puutiaiset tulevat lemmikin iholle aterioimaan ja piileskelevät veriaterioiden välillä jalkalistojen takana ja huonekaluissa. Ruskea koirapunkki voi aiheuttaa ihoärsytystä ja anemiaa, sekä levittää tarttuvia sairauksia kuten Erlichiaa ja Babesiaa. Ruskea koirapunkki on hyvin vaikea häädettävä ja häätäminen vaatii usein tuholaistorjujien toimenpiteitä. Ulkomaan matkalle tai suuriin koiratapahtumiin osallistuvat koirat olisi hyvä lääkitä ennaltaehkäisevästi koiranpuutiaistartuntaa vastaan.

Kirput

Kirput ovat yleisiä Euroopassa ja muualla maailmassa, Suomessa kirppuja esiintyy harvemmin. Kirput levittävät koiraheisimatoa ja bartonelloosia sekä aiheuttavat lemmikille ihoärsytystä. Lemmikille voi kehittyä kirppuallergia sen herkistyessä kirpun syljelle. Kirpputartunnan hoito vaatii sekä lemmikin että ympäristön huolellisen loishäädön. Kirpputartuntojen ennaltaehkäisy on suositeltavaa, kun lemmikki lähtee ulkomaan matkalle.

Koiraheisimato

Koiraheisimato on harvinainen Suomessa, mutta muualla maailmassa se on yleisin heisimato kissoilla ja koirilla. Koiraheisimato tarvitsee väli-isännäkseen kirpun tai väiveen. Koiraheisimatotartunta voidaan estää huolehtimalla kirppujen ja väiveiden ennaltaehkäisystä.

Borrelia

Borrelia burgdorferi -bakteeri aiheuttaa borrelioosia eli Lymen tautia niin ihmisillä kuin koirilla. Kissat ovat vastuskykyisempiä borrelioosia vastaan. Koirilla borrelioosi voi olla oireeton tai oireet voivat ilmaantua vasta kuukausia tartunnan jälkeen. Oireita ovat kuume, niveltulehdus ja munuaisvika. Borrelioosin hoito on antibioottikuuri. Koirat voidaan rokottaa borrelioosia vastaan. Koiran suojaaminen puutiaisilta on tehokkain tapa ennaltaehkäistä borrelioosia.

 

Babesia

Babesioosi on punkkivälitteinen, alkueläinten aiheuttama veritauti, jota levittävät ruskea koirapunkki ja suopunkki. Tautia tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Babesia alkueläimet hakeutuvat koiran punasoluihin. Kissoilla kliiniset tartunnat ovat harvinaisia. Babesioosin itämisaika on 1-3 viikkoa. Babesia tuhoaa punasoluja ja babesioosin ensioireina ovat usein voimattomuus, kuume sekä tumma virtsa. Babesioosin hoito on vaikeaa. Babesiatartunnan ennaltaehkäisemiseksi riskialueille matkustavat koirat tulisi punkkihäätää sekä tarkastaa punkkien varalta päivittäin.

Leishmania

Leishmanioosi on Välimeren alueella tavallinen, alkueläimen aiheuttama sairaus. Taudin välittäjänä toimii hietasääski ja sekä koirat että kissat voivat sairastua. Leishmanioosin itämisaika on pitkä. Leismanian oireita ovat voimattomuus, imusolmukkeiden turpoaminen, voimakkaat ihomuutokset sekä pernan ja maksan suurentuminen. Leishmanioosiin ei ole tehokasta lääkettä. Leishmaniatartuntaa voi ennaltaehkäistä suojaamalla lemmikit hietasääsken pistoksia vastaan riskialueilla. Pistoksia vastaan voi suojautua muun muassa hyönteisiä häätävällä lääkkeellä ja pitämällä lemmikit sisätiloissa hämärän aikaan.

Erlichia

Erlichioosi on ruskean koirapunkin levittämä, bakteerin aiheuttama sairaus, jota esiintyy etenkin Etelä-Euroopassa. Erlichioosia voi ennaltaehkäistä huolehtimalla punkkihäädöstä ennen matkaa ja tarvittaessa matkan aikana. Erlichia aiheuttaa kliinistä sairautta pääasiassa koirille. Erlichioosin akuutti vaihe kestää 1-3 viikkoa. Akuutin vaiheen oireisiin kuuluu muun muassa apaattisuus, huono ruokahalu, imusolmukkeiden suurentuminen, kuume, oksentelu ja verenpurkaumat iholla. Kroonistuessaan erlichioosi voi aiheuttaa hyvin moninaisia kliinisiä oireita kuten heikkoutta, apaattisuutta, painonlaskua, kuumetta ja turvotuksia. Erlichioosia hoidetaan antibioottikuurilla.

Bartonella

Bartonella on maailmanlaajuisesti esiintyvä bakteeri, joka aiheuttaa ihmisillä kissan raapimatautia. Kissa saa tartunnan kirppujen ja mahdollisesti punkkien välityksellä ja on useimmiten oireeton. Koirilla Bartonella voi aiheuttaa sydänlihastulehdusta ja maksatulehdusta. Ihminen saa tartunnan Bartonellaa kantavan kissan raapaisusta tai puremasta. Terveelle ihmiselle Bartonella aiheuttaa kuumetta, märkärakkuloita haava-alueella sekä imusolmukkeiden turvotusta. Antibioottilääkitys tehoaa usein huonosti bartonellatartuntaan. Bartonella-tartuntaa voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla kirppuhäädöstä.

Leptospira

Leptospira on spiraalin muotoinen bakteeri, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Leptospiran aiheuttamia tartuntoja esiintyy enemmän lämpimillä ja kosteilla alueilla. Leptospira tarttuu useisiin eläinlajeihin ja myös ihmiseen. Bakteeri erittyy virtsaan ja leviää usein saastuneen veden välityksellä. Tartunta saadaan limakalvojen tai vaurioituneen ihon kautta. Leptospiroosin oireet ovat hyvin vaihtelevat ja niihin kuuluvat muunmuassa kuume, munuais- ja maksatulehdukset, keltaisuus ja verivirtsaisuus. Vakavuudeltaan leptospiroosi voi vaihdella oireettomasta taudista kuolemaan johtavaan yleisinfektioon.

Sairauksilta suojautuminen

Loishäädöt

Suomeen tuotavat eläimet tulee lääkitä ekinokokkia vastaan pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävällä sisäloislääkkeellä.

Kirput ovat yleisiä koko Euroopan alueella ja niitä vastaan tehoavat useat ulkoloislääkkeet. Kun lemmikki suojataan kirpputartunnalta, suojataan se myös kirppujen välittämiltä sairauksilta kuten koiraheisimadolta ja bartonelloosilta.

Punkit levittävät useita sairauksia, kuten puutiaisaivotulehdusta, borrelioosia, anaplasmoosia, babesioosia, erlichioosia ja bartonelloosia. Lääkitys puutiaisia vastaan on tarpeen Suomessa kesäiseen aikaan, mutta Keski-Euroopassa punkkihäätö on suositeltavaa vuoden ympäri.

Leismanioosin levittäjänä toimivat hietasääsket, kun taas sydänmatotartuntaa levittävät hyttyset. Lentäviä hyönteisiä karkottava valmiste ennaltaehkäisee molempia sairauksia. Sydänmatoalueella on tärkeää käyttää sydänmatoon tehoavaa loislääkitystä. Lääkitys aloitetaan viimeistään kuukausi oleskelun jälkeen, uusitaan kuukauden välein alueella oleskelun ajan ja viimeinen annos annetaan Suomeen palaamisen jälkeen.

Rokotukset

Matkustavilla koirilla, kissoilla ja freteillä tulee olla voimassaoleva rabiesrokotus. Koirat on syytä rokottaa myös parvovirusta, penikkatautia ja adenoviruksen aiheuttamaa tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Lisää koiran rokotuksista www.koiranrokotus.fi. Kissat on syytä rokottaa kissaruttoa, herpesvirusta ja kalikivirusta vastaan.

Matkustavan koiran voi rokottaa lepstospiraa vastaan. Rokottaminen on suositeltavaa matkustettaessa maihin, joissa leptospiraa esiintyy runsaasti. Rokotus antaa suojaa kliinistä tautia vastaan, mutta koira voi rokottamisesta huolimatta erittää Leptospira-bakteeria.