Poikkeavat aukiolot juhannusviikolla

Juhannusviikolla olemme avoinna:

-maanantaina 19.6. 9-19.00

-tiistaina 20.6.  9-15.00

-keskiviikkona 21.6.  9-19.00

-torstaina 22.6.  9-15.00

-perjantaina 23.6.  suljettu

Aukioloaikojemme ulkopuolella kiireellisissä sairastapauksissa voitte ottaa yhteyttä kunnalliseen eläinlääkäripäivystykseen puh. 0600 550 736.

 

Aurinkoista juhannusta!

 


**UUTTA** Suorakorvauspalvelut Vihtivetissä

Meillä on nyt myös käytössä vakuutusyhtiöiden suorakorvauspalvelut. Muistathan ottaa lemmikkisi vakuutusnumeron mukaan käynnille, suorakorvauksen saaminen edellyttää vakuutusnumeroa.

Meillä toimii seuraavien vakuutusyhtiöiden suorakorvauspalvelut (lue lisää linkeistä):

  • Agria, palvelu avoinna arkisin 9:00-16.30

          http://www.agria.fi/tee-vahinkoilmoitus/suorakorvaus/

  • LähiTapiola, palvelu avoinna arkisin 9:00-17:00

          https://www.lahitapiola.fi/henkilo/hae-korvausta/toimintaohjeet/elainvahinko

  • Pohjantähti, palvelu avoinna arkisin 9:00-16:00

          https://www.pohjantahti.fi/lemmikkivakuutus/


Helatorstaina 25.5.17 olemme kiinni

Mikäli lemmikkisi tarvitsee aukioloaikojemme ulkopuolella eläinlääkärihoitoa, voit ottaa yhteyttä oman alueesi kunnalliseen eläinlääkäripäivystykseen.

Päivystävät kunnalliset eläinlääkärit alueittain tavoitat seuraavasti:
– Karkkila, Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti – kiertävä eläinlääkäripäivystys puh.  0600 550 736
– Vantaa – kunnallinen eläinlääkäripäivystys: puh. 09 873 1092
– Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi – Yliopistollinen eläinsairaala puh. 0600 974 11

Lisäksi yksityisiä päivystäviä eläinsairaaloita:
– Eläinsairaala Aisti (avoinna 24h) puh. 010 42 32 142 
– Evidensia Tammisto (avoinna 24h) puh. 0201 800 730


Kyykäärmeet on liikkeellä!

Ensimmäisiä kyynpuremia on jo hoidettu klinikallamme. 

Muistathan, että kyyn purema voi olla koiralle tai kissalle hengenvaarallinen.

Puremakohtaan voi kehittyä voimakas, kipeä turvotus.

Kyynpurema eläin on suositeltavaa viedä eläinlääkäriin, jossa sen kunto tarkastetaan ja sille annetaan nestehoitoa ja kivun lievitys aloitetaan. Kyytablettien antamisesta ei ole todistettavaa hyötyä. Myöskään kotoa yleisesti löytyvien tulehduskipulääkkeiden antamista potilaalle ei suositella.

Klinikallamme on mahdollisuus käyttää antiseerumia kyyn myrkkyyn.

Ylen Uutisten artikkeliin aiheesta pääset tästä linkistä: ”Puriko kyy koiraa? Älä anna kyytablettia!”


Punkkikausi on alkanut!

Suomessa merkittävimmät puutiaisvälitteiset sairaudet koiralla ovat anaplasmoosi ja borrelioosi. Myös puutiaisaivokuume on mahdollinen, mutta erittäin harvinainen. Ihminen voi sairastua näihin kaikkiin. Ihmistartuntojen estämiseksi on tärkeää huolehtia lemmikin punkkisuojauksesta. Punkkivälitteiset sairaudet eivät tartu lemmikistä ihmiseen, mutta punkit voivat kulkeutua koiran ja kissan kyydissä sohvalle tai sänkyyn, ja sieltä edelleen ihmiseen. Kissaan punkkivälitteiset sairaudet eivät juuri tartu, mutta kissan punkkilääkityksellä suojataan ihmistä.

Suomessa yleisimmin tavattava puutiainen on Ixodes ricinus. Puutiaiset viihtyvät erityisesti kosteilla, pensaikkoisilla niitty- ja nurmikkoalueilla. Ne eivät putoile puista, kuten joskus on luultu.

Punkilla on erikokoisia kehitysmuotoja ja nämä kaikki levittävät sairauksia. Haastavia punkkisyynin kannalta ovat muutaman millimetrin kokoiset toukkamuodot. Päivittäinen punkkisyyni on aina tarpeen lemmikille ja omistajalle lääkityksestä ja rokotuksesta huolimatta.

Miten poistan punkin?

Helpoimmin punkki irrotetaan punkkipihtejä tai -lassoa käyttäen. Irrotin asetetaan punkin ”kaulaan”, mahdollisimman lähelle ihoa, ja tehdään kiertoliikettä, jolloin punkki hellittää otteensa ja tulee yleensä kokonaisena ulos. Punkkia ei saa puristaa vatsasta, ettei punkin sisältö tyhjene lemmikkiin. Joskus punkin kärsän pää jää ihoon, mikä voi aiheuttaa punertavan patin puremakohtaan. Se on elimistön vierasesinereaktio punkin palasille, ei merkki borreliatartunnasta. Punkkia ei pidä irrottaa rasvan eikä alkoholin avulla, koska ne saavat punkin ”oksentamaan”, jolloin riski tautibakteerin siirtymisestä eläimeen lisääntyy.

Borrelioosi

Borrelioosin aiheuttaja on Borrelia burgdorferi –bakteeri. Arviolta 10-50 % punkeista kantaa borreliaa, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Tartunnan saaneista koirista vain 5-10 % sairastuu. Kissat ovat vielä huomattavasti vastustuskykyisempiä borrelia-bakteerille. Bakteerin siirtyminen puutiaisesta eläimeen vaatii vähintään 24-48 tunnin kiinnittymisen. Oireet alkavat vasta 2-6 kuukauden kuluttua tartunnasta.

Koiralla borrelioosin tyypillisimmät oireet ovat kuume, imusolmukkeiden suureneminen, nivelturvotus ja jalasta toiseen siirtyvä aaltoileva ontuma. Harvinaisissa tapauksissa voi ilmetä munuaisvaurioita ja sydän-, aivo- tai aivokalvontulehdusta. Ihmisellä tyypillisesti esiintyvää punoittavaa rengasta iholla pureman ympärillä ei koiralla yleensä havaita.

Koiran borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Jos hoito päästään aloittamaan ajoissa, on ennuste hyvä, ja toipuminen alkaa yleensä parissa päivässä. Osa koirista jää kuitenkin kantajiksi ja tauti saattaa uusia myöhemmin.

Apteekeista on saatavilla punkkitesti, jonka avulla voi selvittää kantaako yksittäinen punkki borreliaa.

Anaplasma

Anaplasma phagocytophilum on punkkivälitteinen bakteeri, joka aiheuttaa anaplasmoosi-sairauden. Jotta bakteeri siirtyisi punkista isäntäeläimeen, täytyy sen tässäkin tapauksessa olla kiinnittyneenä 24-48 tuntia. Usein pureman ja oireiden alkamisen väli on 1-2 viikkoa.

Tyypilliset oireet ovat kuume, ruokahaluttomuus, uneliaisuus, jäykkyys, lihaskipu ja apaattisuus, mutta myös muita oireita voi olla paljon.

Hoitona käytetään antibioottia ja oireet helpottuvat nopeasti, mutta eläin voi hoidosta huolimatta jäädä taudinkantajaksi.

Puutiaisaivokuume (TBE)

Puutiaisaivokuumeen aiheuttaa virus, joka saa aikaan tulehduksen keskushermostossa. Virus tarttuu puutiaisen syljen välityksellä minuuttien sisällä puremasta. Puutiaisen nopea poistaminen eivätkä lääkkeet suojaa tartuntaa, ainoa tapa on ennaltaehkäisy punkkien kiinnittymistä estävillä valmisteilla. Puutiaisaivokuumeen tarttuminen koiraan on kuitenkin erittäin harvinaista. Ihmisille on olemassa TBE-rokote, koirille ei.

Tartunnan saaneilla koirilla voi esiintyä kuumetta ja erilaisia keskushermosto-oireita, kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä. Tartunta voi kuitenkin olla oireeton tai vähäoireinen, mutta pahimmillaan koira voi menehtyä alle viikossa oireiden alkamisesta. Parantavaa hoitoa tautiin ei ole.

Mikä olisi sopiva punkkilääke koiralleni?

Punkkilääkkeellä voi olla joko karkottava ja tappava tai pelkästään tappava vaikutus. Lääkitys voidaan antaa joko ulkoisesti iholle (paikallisvaleluliuokset ja pannat) tai koiralle suun kautta. Punkkilääkkeistä osa on reseptivapaita, toiset vaativat reseptin. Kissoille ei saa käyttää koirien punkkivalmisteita.

Aineiden teho perustuu punkin hermoston toiminnan häiriintymiseen, mutta myrkky ei normaalisti vaikuta nisäkkäiden hermostoon. MDR1-geenin omaavilla (usein collie-sukuisia koiria, mutta saattaa esiintyä muissakin koirissa) voi olla suurentunutta herkkyyttä. Kissat ovat koiria herkempiä punkkimyrkyille.

Punkkilääkkeen karkottava vaikutus ehkäisee jo punkkien tarttumista turkkiin ja näin voidaan vähentää myös ihmisen riskiä sairastua punkkivälitteisiin sairauksiin. Tappavat lääkkeet nujertavat punkin sen saatua riittävän pitoisuuden lääkettä joko iholta ja karvoista tai imemällä verta.

Ulkoisesti käytettävien punkkivalmisteiden teho on levinnyt kattavasti lemmikin iholle noin kahden vuorokauden kuluttua aineen annostelusta / pannan asentamisesta. Eläimeen jo mahdollisesti aikaisemmin kiinnittyneet punkit tulee poistaa ennen valmisteen antamista. Aineet vaikuttavat punkkiin useimmiten jo ennen kuin se ehtii imeä verta, mutta jos punkki on jo kiinnittynyt, on turha jäädä odottamaan aineen imeytymistä. Ulkoisesti käytettävät valmisteet leviävät pieninä määrinä myös ihmiseen läheisen kontaktin myötä, esim. jos lemmikki nukkuu omistajassa kiinni. Joissain valmisteissa on myös erityisohjeita uimarikoirille, koska myrkyt ovat vahingollisia vesieliöille, ja pesut puolestaan voivat vähentää aineen tehoa.

Ulkoisesti käytettävissä valmisteissa on eroja myös ihon ärsyttävyyden suhteen. Mikäli lemmikilläsi ilmenee voimakasta kutinaa, kuolaamista tai harvinaisissa tapauksissa keskushermosto-oireita valmisteen annostelun jälkeen, on aineesta pyrittävä pääsemään eroon mahdollisimman pian. Panta on helppo poistaa kaulasta, minkä lisäksi eläin voidaan vielä pestä talineritystä vähentävällä shampoolla tai paremman puutteessa astianpesuaineella. Paikallisvaleluliuoksenkin vaikutuksen saa vielä pois shampoopesulla kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Jos eläimellä on ilmennyt neurologisia oireita, on syytä olla yhteydessä myös eläinlääkäriin. Haittavaikutuksista on hyvä tehdä ilmoitus Fimean haittavaikutusrekisteriin. Jos olet haittavaikutuksen vuoksi joutunut käymään eläinlääkärissä, tekee hän ilmoituksen puolestasi. Eläinlääkäri voi myös neuvoa jonkin muun punkkivalmisteen valinnassa.

Suun kautta annettavat lääkkeet vaikuttavat vasta kun punkki on imenyt verta. Lääkkeen kestoon ei vaikuta uiminen eikä niistä siirry ainetta ihmiseen. Sisäisesti annosteltavia valmisteita on kahdenlaisia; kerran kuussa annettavia tabletteja, joissa lääkeaineen pitoisuus on pienempi ja vaikutus lyhyt. Kolme kuukautta suojaavassa lääkkeessä lääkkeen pitoisuus on alussa korkea ja laskee hiljalleen. Molempien valmisteiden siedettävyys on ollut hyvä, mutta jos koirallasi on esiintynyt haittavaikutuksia pidempivaikutteisella lääkkeellä, voi olla, että se sietää paremmin lyhytkestoista valmistetta. Sisäisesti nautittavat punkkilääkkeet eivät estä koiraa tuomasta punkkeja turkissaan sisätiloihin. Punkkipillerin lisäksi voidaan käyttää myös ulkoisesti annosteltavaa lääkettä suojan tehostamiseksi.

Borrelioosia vastaan on olemassa myös punkkirokote, joka estää borrelia-bakteerin siirtymisen koiraan. Perusimmunisointiin annetaan rokote kaksi kertaa kolmen viikon välein kevättalvella, ennen punkkikauden alkamista. Tehosterokote annetaan vuosittain. Rokotteen tehoa ei ole pystytty luotettavasti mittaamaan, sillä se ei nosta mitattavia vasta-aineita koirassa, vaan ehkäisee bakteerin siirtymistä koiraan. Rokote ei suojaa koiraa muilta punkkivälitteisiltä sairauksilta eikä estä punkkien kiinnittymistä.

Mikään punkkilääke ei ole sataprosenttisen suojaava, joten punkkisyyni on syytä tehdä lääkityksestä huolimatta. Ilmaston lämmetessä uusia punkkilajeja ja punkkivälitteisiä sairauksia voi saapua Suomeen ja näin ollen eläinten punkkisuojaus on entistä tärkeämpää. Matkustavan lemmikin punkkisuojaus on todella tärkeää!

Uudemmat punkkilääkkeet ovat lainsäädännöstämme johtuen markkinoille tullessaan pääsääntöisesti reseptivalmisteita, joten reseptiluokitus ei kerro suoranaisesti lääkkeen tehosta. Lääkkeeksi rekisteröityjen tuotteiden teho, laatu ja turvallisuus on tutkittu tarkkojen viranomaismääräysten mukaisesti. Ei-lääkkeellisillä tuotteilla ei ole vastaavia vaatimuksia, jolloin niiden tehoa ei ole tarvinnut näyttää toteen eikä turvallisuudesta yleensä ole tutkittua tietoa. Esimerkiksi usein käytetty valkosipuli voi aiheuttaa koirille anemiaa eikä se estä punkkeja kiinnittymästä.

 


Kanien verenvuotokuumetautiin on rokote

janes

Rabbit hemorrhagic disease (RHD) on viruksen aiheuttama kanien
keskuudessa herkästi leviävä verenvuotokuumetauti.

Tauti etenee nopeasti ja aiheuttaa erityisesti maksan, mutta myös
muiden sisäelinten vaurioitumisen. Myös äkkikuolemia ilman sairauden
oireita voi esiintyä. Hoitoa sairauteen ei ole.

Virus ei tartu ihmiseen, koiriin tai kissoihin.

Koska virus voi säilyä luonnossa tartuntakykyisenä useita viikkoja ja
se leviää myös ruuan ja veden välityksellä sekä hyönteisten mukana,
rokottamattomien lemmikkikaniinien ulkoiluttamista ja ruokkimista
luonnosta haetulla ravinnolla kannattaa välttää viruksen
esiintymisalueilla.

Lemmikkikani voidaan suojata RHD -tartunnalta rokotteen avulla. Rokote
annetaan pistoksena kanin nahan alle. Kanin tulee olla rokotettaessa
vähintään 10 viikon ikäinen ja rokote tehostetaan vuosittain.

Rokotteen (Filavac) suoja alkaa viikon kuluttua rokotuksesta.

Voit varata meiltä kanillesi rokotusajan kanien verenvuotokuumetta vastaan.
Rokotuskäynnin hinta on  n. 76 euroa.


Lemmikin matkustusinfo, osa 2: Tartuntasairaudet Euroopassa

Lemmikin ollessa lähdössä mukaan lomamatkalle ulkomaille, tulee matka suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Ulkomailla esiintyviä tauteja vastaan lemmikki tulee suojata asianmukaisesti niin lemmikin oman terveyden kuin myös ihmisten terveyden vuoksi.

Hirviekinokokki

Hirviekinokkia on Suomessa ainakin hirvissä sekä poroissa. Koira voi saada tartunnan syömällä raakaa hirven tai poron keuhkoa tai maksaa ja loinen voi tarttua myös ihmisiin, jos tartunnan saaneen koiran ulostetta pääsee ihmisen ruokaan. Tartuntaa voidaan ehkäistä estämällä koiraa syömästä raakoja hirven tai poron sisäelimiä. Jos tämä ei onnistu, koira olisi syytä lääkitä pratsikvantelia sisältävällä matolääkkeellä n. kuukauden välein metsästyskauden aikana.

Myyräekinokokki

Myyräekinokokki on pääsääntöisesti koiraeläinten suolistossa elävä heisimatolaji. Myyräekinokokkia esiintyy lähes koko Keski-Euroopassa sekä myös Ruotsissa. Myyräekinokokkia ei vielä esiinny Suomessa, minkä takia kaikilta Suomeen tuotavilta koirilta vaaditaan loishäätö sitä vastaan.  

Ihmiseen tarttuessaan myyräekinokokki aiheuttaa nopeasti kuolemaan johtavia maksavaurioita.

Tartunta koiraan tapahtuu koiran syödessä loista kantavan jyrsijän ja ihmisiin, jos infektoituneen koiran ulostetta pääsee ruokaan kuten hirviekinokokissakin. Loisen Suomeen tulon ehkäisy on tärkeää juuri siksi, että se on huomattavan vaarallinen ihmisille. 

Heisimadon pääisäntänä toimii yleensä kettu tai naali, mahdollisesti myös koira tai kissa. Loinen vaatii elinkiertoonsa väli-isännän. Väli-isäntänä toimii tavallisesti jyrsijä, mutta myös ihminen voi toimia loisen väli-isäntänä. Väli-isäntä saa tartunnan ulosteen saastuttamasta vedestä tai marjoista.

Dirofilaria repens

Dirofilaria repens on hyttysten välityksellä leviävä mato, jota esiintyy jo mm. Virossa. Se voi aiheuttaa koiralle iho-oireita ja patteja. Ihmisellä se hakeutuu mielellään esimerkiksi silmään ja ihonalaiskudokseen. Ennaltaehkäisy eli hyttysiä karkoittavien valmisteiden käyttö on tärkeää matkustettaessa alueilla, joilla loista esiintyy. Lisäksi tartunnan ehkäisyyn (vaikka hyttynen pääsisikin imemään) on olemassa paikallisvaleluliuoksia, joita kannattaa käyttää loisen esiintymisalueella oleskelun ajan ja vielä laittaa viimeinen n. 28 pvää Suomeen saapumisen jälkeen. Tartuntaa ehkäisevät lääkkeet ovat reseptivalmisteita, joten käynti eläinlääkärillä on tarpeen ennen matkaa ja pitkän matkan kyseessä ollessa voi joutua uusimaan reseptiä paikallisella eläinlääkärillä.

Sydänmato

Dirofilaria immitis eli sydänmato esiintyy Amerikassa, Autraliassa sekä Etelä-Euroopan maissa. Tartuntoja on tavattu myös Saksassa, Alankomaissa sekä Britanniassa. Sydänmato on sisäloinen, joka tarttuu hyttysen piston välityksellä. Sydänmatotartunnan oireet alkavat usein vasta vuosien kuluttua tartunnasta ja kehittyvät usein hitaasti. Oireita ovat muun muassa krooninen yskä, hengitysvaikeudet, huonokuntoisuus ja väsyminen. Sydänmato voi johtaa sydänvian kehittymiseen ja jopa äkkikuolemiin. Sairaus on yleisempi koirilla kuin kissoilla. Aikuisten sydänmatojen häätäminen on vaikeaa, sillä keuhkoissa ja sydämessä elävät madot aiheuttavat kuollessaan hengenvaarallisia oireita. Sydänmatoalueelle matkustava lemmikki on tärkeää estolääkitä tartunnan ennaltaehkäisemiseksi.

Punkit

Punkit aiheuttavat lemmikeille paikallisia ihomuutoksia ja voimakkaissa tartunnoissa mahdollisesti anemiaa. Punkkien suurin kliininen merkitys liittyy niiden kykyyn toimia monien infektiotautien vektorina eli levittäjänä. Suomen luonnossa esiintyy runsaasti puutiaisia ja siperianpuutiaisia. Pohjoisessa punkit talvehtivat pakkaskauden yli, mutta Keski- ja Etelä-Euroopassa punkkikausi kestää läpi vuoden. Lue lisää punkeista

Matkustavien koirien riesana ovat kotoisten punkkien lisäksi ruskea koirapunkki ja suopunkki. Suopunkkia esiintyy Keski-Euroopassa. Se on merkittävä babesioosin levittäjä ja voi levittää myös borrelioosia. Matkaileva lemmikki on syytä estolääkitä punkkien varalta ja lisäksi tarkistaa punkkien varalta päivittäin. Ruskea koirapunkki on ilmeisesti mailman laajimmalle levinnyt puutiainen, Euroopassa sitä esiintyy erityisesti Välimeren maissa. Ruskea koirapunkki on sopeutunut lämpimään ja kuivuuteen ja pärjää hyvin myös sisätiloissa. Sisätiloissa koirapunkki on aktiivinen ympäri vuoden. Verta imevät puutiaiset tulevat lemmikin iholle aterioimaan ja piileskelevät veriaterioiden välillä jalkalistojen takana ja huonekaluissa. Ruskea koirapunkki voi aiheuttaa ihoärsytystä ja anemiaa, sekä levittää tarttuvia sairauksia kuten Erlichiaa ja Babesiaa. Ruskea koirapunkki on hyvin vaikea häädettävä ja häätäminen vaatii usein tuholaistorjujien toimenpiteitä. Ulkomaan matkalle tai suuriin koiratapahtumiin osallistuvat koirat olisi hyvä lääkitä ennaltaehkäisevästi koiranpuutiaistartuntaa vastaan.

Kirput

Kirput ovat yleisiä Euroopassa ja muualla maailmassa, Suomessa kirppuja esiintyy harvemmin. Kirput levittävät koiraheisimatoa ja bartonelloosia sekä aiheuttavat lemmikille ihoärsytystä. Lemmikille voi kehittyä kirppuallergia sen herkistyessä kirpun syljelle. Kirpputartunnan hoito vaatii sekä lemmikin että ympäristön huolellisen loishäädön. Kirpputartuntojen ennaltaehkäisy on suositeltavaa, kun lemmikki lähtee ulkomaan matkalle.

Koiraheisimato

Koiraheisimato on harvinainen Suomessa, mutta muualla maailmassa se on yleisin heisimato kissoilla ja koirilla. Koiraheisimato tarvitsee väli-isännäkseen kirpun tai väiveen. Koiraheisimatotartunta voidaan estää huolehtimalla kirppujen ja väiveiden ennaltaehkäisystä.

Borrelia

Borrelia burgdorferi -bakteeri aiheuttaa borrelioosia eli Lymen tautia niin ihmisillä kuin koirilla. Kissat ovat vastuskykyisempiä borrelioosia vastaan. Koirilla borrelioosi voi olla oireeton tai oireet voivat ilmaantua vasta kuukausia tartunnan jälkeen. Oireita ovat kuume, niveltulehdus ja munuaisvika. Borrelioosin hoito on antibioottikuuri. Koirat voidaan rokottaa borrelioosia vastaan. Koiran suojaaminen puutiaisilta on tehokkain tapa ennaltaehkäistä borrelioosia.

 

Babesia

Babesioosi on punkkivälitteinen, alkueläinten aiheuttama veritauti, jota levittävät ruskea koirapunkki ja suopunkki. Tautia tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Babesia alkueläimet hakeutuvat koiran punasoluihin. Kissoilla kliiniset tartunnat ovat harvinaisia. Babesioosin itämisaika on 1-3 viikkoa. Babesia tuhoaa punasoluja ja babesioosin ensioireina ovat usein voimattomuus, kuume sekä tumma virtsa. Babesioosin hoito on vaikeaa. Babesiatartunnan ennaltaehkäisemiseksi riskialueille matkustavat koirat tulisi punkkihäätää sekä tarkastaa punkkien varalta päivittäin.

Leishmania

Leishmanioosi on Välimeren alueella tavallinen, alkueläimen aiheuttama sairaus. Taudin välittäjänä toimii hietasääski ja sekä koirat että kissat voivat sairastua. Leishmanioosin itämisaika on pitkä. Leismanian oireita ovat voimattomuus, imusolmukkeiden turpoaminen, voimakkaat ihomuutokset sekä pernan ja maksan suurentuminen. Leishmanioosiin ei ole tehokasta lääkettä. Leishmaniatartuntaa voi ennaltaehkäistä suojaamalla lemmikit hietasääsken pistoksia vastaan riskialueilla. Pistoksia vastaan voi suojautua muun muassa hyönteisiä häätävällä lääkkeellä ja pitämällä lemmikit sisätiloissa hämärän aikaan.

Erlichia

Erlichioosi on ruskean koirapunkin levittämä, bakteerin aiheuttama sairaus, jota esiintyy etenkin Etelä-Euroopassa. Erlichioosia voi ennaltaehkäistä huolehtimalla punkkihäädöstä ennen matkaa ja tarvittaessa matkan aikana. Erlichia aiheuttaa kliinistä sairautta pääasiassa koirille. Erlichioosin akuutti vaihe kestää 1-3 viikkoa. Akuutin vaiheen oireisiin kuuluu muun muassa apaattisuus, huono ruokahalu, imusolmukkeiden suurentuminen, kuume, oksentelu ja verenpurkaumat iholla. Kroonistuessaan erlichioosi voi aiheuttaa hyvin moninaisia kliinisiä oireita kuten heikkoutta, apaattisuutta, painonlaskua, kuumetta ja turvotuksia. Erlichioosia hoidetaan antibioottikuurilla.

Bartonella

Bartonella on maailmanlaajuisesti esiintyvä bakteeri, joka aiheuttaa ihmisillä kissan raapimatautia. Kissa saa tartunnan kirppujen ja mahdollisesti punkkien välityksellä ja on useimmiten oireeton. Koirilla Bartonella voi aiheuttaa sydänlihastulehdusta ja maksatulehdusta. Ihminen saa tartunnan Bartonellaa kantavan kissan raapaisusta tai puremasta. Terveelle ihmiselle Bartonella aiheuttaa kuumetta, märkärakkuloita haava-alueella sekä imusolmukkeiden turvotusta. Antibioottilääkitys tehoaa usein huonosti bartonellatartuntaan. Bartonella-tartuntaa voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla kirppuhäädöstä.

Leptospira

Leptospira on spiraalin muotoinen bakteeri, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Leptospiran aiheuttamia tartuntoja esiintyy enemmän lämpimillä ja kosteilla alueilla. Leptospira tarttuu useisiin eläinlajeihin ja myös ihmiseen. Bakteeri erittyy virtsaan ja leviää usein saastuneen veden välityksellä. Tartunta saadaan limakalvojen tai vaurioituneen ihon kautta. Leptospiroosin oireet ovat hyvin vaihtelevat ja niihin kuuluvat muunmuassa kuume, munuais- ja maksatulehdukset, keltaisuus ja verivirtsaisuus. Vakavuudeltaan leptospiroosi voi vaihdella oireettomasta taudista kuolemaan johtavaan yleisinfektioon.

Sairauksilta suojautuminen

Loishäädöt

Suomeen tuotavat eläimet tulee lääkitä ekinokokkia vastaan pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävällä sisäloislääkkeellä.

Kirput ovat yleisiä koko Euroopan alueella ja niitä vastaan tehoavat useat ulkoloislääkkeet. Kun lemmikki suojataan kirpputartunnalta, suojataan se myös kirppujen välittämiltä sairauksilta kuten koiraheisimadolta ja bartonelloosilta.

Punkit levittävät useita sairauksia, kuten puutiaisaivotulehdusta, borrelioosia, anaplasmoosia, babesioosia, erlichioosia ja bartonelloosia. Lääkitys puutiaisia vastaan on tarpeen Suomessa kesäiseen aikaan, mutta Keski-Euroopassa punkkihäätö on suositeltavaa vuoden ympäri.

Leismanioosin levittäjänä toimivat hietasääsket, kun taas sydänmatotartuntaa levittävät hyttyset. Lentäviä hyönteisiä karkottava valmiste ennaltaehkäisee molempia sairauksia. Sydänmatoalueella on tärkeää käyttää sydänmatoon tehoavaa loislääkitystä. Lääkitys aloitetaan viimeistään kuukausi oleskelun jälkeen, uusitaan kuukauden välein alueella oleskelun ajan ja viimeinen annos annetaan Suomeen palaamisen jälkeen.

Rokotukset

Matkustavilla koirilla, kissoilla ja freteillä tulee olla voimassaoleva rabiesrokotus. Koirat on syytä rokottaa myös parvovirusta, penikkatautia ja adenoviruksen aiheuttamaa tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Lisää koiran rokotuksista www.koiranrokotus.fi. Kissat on syytä rokottaa kissaruttoa, herpesvirusta ja kalikivirusta vastaan.

Matkustavan koiran voi rokottaa lepstospiraa vastaan. Rokottaminen on suositeltavaa matkustettaessa maihin, joissa leptospiraa esiintyy runsaasti. Rokotus antaa suojaa kliinistä tautia vastaan, mutta koira voi rokottamisesta huolimatta erittää Leptospira-bakteeria.

 


Lemmikin matkustusinfo, osa 1: Yleiset vinkit

matkustava-lemmikkiLemmikin ollessa lähdössä mukaan lomamatkalle ulkomaille, tulee matka suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Ulkomaille matkustamisesta on myös tarkat viranomaisten tekemät lemmikkejä koskevat säädökset, joiden täyttyminen pitää varmistaa hyvissä ajoin ennen matkaa. 

Lentokoneessa

Lemmikki voi matkustaa lentokoneessa joko matkustamossa tai ruumassa riippuen lemmikin painosta. Lentoyhtiöiltä tarvitaan etukäteen hyväksyntä lemmikin kuljettamiseen, joten ole aina yhteydessä yhtiöön puhelimitse varataksesi matkan.

Pieniä lemmikkejä kuten koiria, kissoja, kaneja ja jyrsijöitä voi kuljettaa matkustamossa. Lemmikin ja kantokopan sallittu enimmäispaino vaihtelee lentoyhtiöiden välillä. Matkustamossa matkustavalle lemmikille suositellaan pehmeää kuljetuslaukkua. Jyrsijät tulee kuljettaa kovassa kuljetuslaatikossa. Pehmeä kuljetuslaukku voi olla normaalin käsimatkatavaran kokoinen. Lemmikin on pysyttävä kuljetuslaukussa koko matkan ajan.

Lemmikit, joita ei voida kuljettaa matkustamossa, kuljetetaan kovassa kuljetuslaatikossa ruumassa. Kuljetuslaatikon tulee täyttää IATA:n säännöt ja oltava riittävän suuri, jotta lemmikki mahtuu seisomaan ja kääntymään (IATA:n säännöt). Lemmikin on hyvä antaa tottua kuljetuskoppaansa hyvissä ajoin ennen matkaa. Lemmikin rauhoittaminen matkaa varten ei ole suositeltavaa. Feromonivalmisteiden sekä rauhallista käytöstä tukevia ravintolisiä voidaan käyttää matkustamisen helpottamiseksi. Mikäli lemmikki voi pahoin autossa, saattaa matkapahoinvointilääkityksen antaminen ennen lentämistä tehdä matkustamisesta miellyttävämpää.

Säädökset

Ajankohtaiset tuonti- ja vientisäädökset tulee aina tarkistaa viranomaisten sivulta ennen matkaa (www.evira.fi).

 

Lemmikkien matkustaminen EU-maihin, Norjaan ja Sveitsiin

Passi

 

Lemmikin matkustaessa EU-maiden sisällä, lemmikin mukana on oltava lemmikkieläinpassi. Passissa on eläimen tunnistusta koskevat tiedot sekä eläinlääkärin tekemä merkintä voimassa olevasta raivotautirokotuksesta sekä tarvittaessa kliinisestä tutkimuksesta ja ekinokokkoosilääkityksestä. Lemmikkieläinpassin saa hankittua eläinlääkäriltä, kun lemmikki on tunnistusmerkitty ja rokotettu raivotautia vastaan. Lemmikkieläinpassin malli on yhtenäinen koko EU:n alueella.

Tunnistusmerkintä

Lemmikin on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla. 3.7.2011 alkaen ainoastaan mikrosirumerkintä hyväksytään tunnistusmerkinnäksi. Tatuointi hyväksytään kuitenkin tunnistusmerkintänä, jos tatuointi on tehty ennen 3.7.2011. Eläimen tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista.

Rabiesrokotus

Matkustamista varten lemmikki tulee rokottaa raivotautia vastaan. Raivotautirokotus annetaan valmistajan suositusten mukaisesti. Lemmikin tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista. Rokotus on annettava vähintään 21 vrk ennen matkaa. Uusintarokotuksessa ei vaadita 21 vrk:n varoaikaa, jos rokotus on annettu ennen edellisen rokotuksen voimassaolon päättymistä. Eläinlääkäri merkitsee raivotautirokotuksen viimeisen voimassaolopäivän lemmikkieläinpassiin. Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat raivotautirokotteet ovat voimassa rokotteesta riippuen kaksi tai kolme vuotta, jos rokotus on annettu yli vuoden ikäiselle eläimelle. Alle vuoden ikäisellä koiralla rokotus on voimassa vuoden.

Ekinokokkihäätö

Suomeen palaavilta koirilta vaaditaan ekinokokkilääkitys, kissoja tai frettejä ei tarvitse lääkitä. Myös alle kolmen kuukauden ikäiset pennut pitää lääkitä ennen niiden saapumista maahan. Suomen ulkopuolisen maan eläinlääkäri merkitsee annetun lääkkeen lemmikkieläinpassiin. Ekinokokkilääkitystä ei vaadita, kun koira tulee suoraan Suomeen Norjasta, UK:sta, Irlannista tai Maltalta. Lääkitys on asianmukainen annos pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävää, koiralle hyväksyttyä lääkettä ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Se annetaan Suomen ulkopuolisessa maassa 1-5 vrk ennen maahantuloa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää 28 vrk:n sääntöä. Mikäli sääntöä käytetään,merkitään siitä maininta passiin. Lemmikki pitää lääkitä ennen matkaa vähintään kaksi kertaa enintään 28 vrk:n välein EU-maassa ja sen jälkeen käsittely toistetaan säännöllisesti enintään 28 vrk:n välein niin kauan kuin edestakaisin matkustelua kestää. Viimeinen loislääkitys tulee tehdä Suomessa matkustelun päätyttyä. Jos lääkityksessä pidetään pidempi tauko, lääkitysohjelma täytyy aloittaa alusta.

Entäs pennut?

Suomeen saa tuoda rokottamattomia, alle 12 viikon ikäisiä pentuja muista EU-maista. Pennulla tulee olla tuontihetkellä tunnistusmerkintä, passi ja tarvittaessa ekinokokkihäätö sekä todistus siitä, ettei se ole ollut tekemisissä luonnonvaraisten eläinten kanssa. 12-16 viikon ikäisiä pentuja voi myös tuoda Suomeen muista EU-maista, kun ne on rokotettu 12 viikon iässä ja muut edellä mainitut pennun tuonnin ehdot täyttyvät.

Alle 12 viikon ikäisten rokottamattomien pentujen vienti muihin EU-maihin on sallittu ainoastaan, jos määränpäämaa on antanut vientiin luvan. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja eivät salli alle 12 viikkoisten, rokottamattomien pentujen maahantuontia. Pennun tulee olla tunnistusmerkitty, sen mukana on oltava lemmikkieläinpassi sekä todistus siitä, ettei se ole ollut tekemisissä luonnonvaraisten eläinten kanssa.


Puhelinjärjestelmäämme päivitetään maanantaina 28.11.2016

Puhelinjärjestelmäämme päivitetään ma 28.11.16 aamusta.

Mikäli et tavoita meitä puhelimitse, olethan ystävällinen ja laitat sähköpostia vihtivet@vihtivet.fi tai koitat tavoitella meitä matkapuhelimesta puh. 040 147 1744.

Pahoittelemme asiasta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa ja toivomme kaiken sujuvan mutkattomasti


Mukaan lyhytkuonoisten rotujen kävelytestitutkimukseen?

ranskisHelsingin Yliopistolla, Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on meneillään lyhytkuonoisten rotujen kävelytestitutkimus, johon kaivataan 1,5 – 5 -vuotiaita mopseja ja ranskanbulldogeja.

Koira voi osallistua tutkimukseen, mikäli se on sopivan ikäinen, perusterve eikä sen hengitysteitä ole kirurgisesti korjattu tai sille ole tehty ortopedistä kirurgiaa.

Lisäksi etsimme samanikäisiä, noin 5-15 kg painavia terveitä pitkäkuonoisia koiria verrokkikoiriksi.

Tutkimus suoritetaan Yliopistollisessa eläinsairaalassa (Koetilantie 2, Viikki, Helsinki) virka-aikaan.

Tutkimuksessa koiralle tehdään yleistutkimus, jonka jälkeen se suorittaa 6 minuutin ja 1000 metrin kävelytestit. Lopuksi koirista otetaan perusverinäytteet. Osallistuminen on maksutonta.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä tutkimuskoordinaattori Laura Parikkaan sähköpostitse laura.parikka@helsinki.fi tai puhelimitse 029 4157 324 lisätietoa saadaksesi.

Tutkimuksesta vastaa eläinlääkäri ELT Liisa Lilja-Maula.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kehittämään koirien kuntotestiä!